Call for papers WRD & IREC 2.-4.9.2020

Työelämäsuhteiden uudet käytännöt

Vuoden 2020 Työelämän tutkimuspäivät järjestetään yhdessä IREC-konferenssin (Industrial Relations in Europe Conference) kanssa. Päivät rakentuvat perinteisesti yleisesitelmistä ja työryhmätyöskentelystä.

Työelämän suhteita ravistelevat monet muutokset kuten digitalisaatio, yksinyrittäjyyden kasvu, globalisaatio, ympäristökriisi, työvoiman ikääntyminen jne. Palvelusektori on kasvanut nopeasti ja työllistää maailmanlaajuisesti jo enemmän työntekijöitä kuin teollisuus. Monessa Euroopan maassa suurin osa ammattiliittojen jäsenistä on jo vuosia ollut naisia.

Vuosikymmeniä jatkuneen uusliberaalin deregulaation jälkeen monet keskeiset globaalit instituutiot ovat alkaneet peräänkuuluttamaan kelvollisia työpaikkoja kunnon palkkoja ja parempaa työsuojelua. Ammatillinen järjestäytyminen ja kollektiiviset työehtosopimukset eivät enää ole kirosanoja, kun etsitään keinoja työelämän parantamiseksi. On huomattu, että sellaisilla politiikkatoimilla ja instituutioilla, jotka suojelevat työntekijöitä, on myönteinen vaikutus työmarkkinoiden sujuvaan toimivuuteen.

Tällaisilla uusilla tuulilla ei kuitenkaan vielä ole ollut vaikutusta ammattiliittojen jäsenkatoon tai kollektiivisten sopimusten kattavuuteen eri Euroopan maissa. Sen sijaan monissa maissa pohditaan sitä, pitäisikö valtion säätää minimipalkoista.

Tämän vuoden IREC2020 ja Työelämän tutkimuspäivien teemana on ”Työelämäsuhteiden uudet käytännöt”. Aihe on avoin laaja ja tulevaisuuteen myönteisesti suuntautuva. Se kirvoittaa sekä teoreettista että empiiristä tutkimusta. Syyskuun kongressi tarjoaa monitieteisen forumin keskusteluille eurooppalaisten työmarkkinasuhteitten tulevaisuudesta yhdessä muualta Euroopasta tulevien kollegoiden kanssa.

Englanninkielisten työryhmien ohella päivillä kokoontuu seuraavat suomenkieliset työryhmät:

1. .Työelämän kehittäminen, koordinaattori Sirpa Syvänen & Kaija Loppela (sirpa.syvänen@tuni.fi & kaija.loppela@seamk.fi)

Työryhmässä pohditaan laaja-alaisesti työelämän laadun kehittämisestä ja työn murroksen vaikutuksista erilaisilla työpaikoilla ja eri aloilla. Lisäksi keskustellaan jo perinteiseen tapaan kehittämistyön onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tervetulleita ovat sekä tutkijat että käytännön toimijat, jotka ovat omassa työssään pohtineet näitä asioita.

2. Työhyvinvointi, koordinaattori Kirsi Heikkilä-Tammi (kirsi.heikkila-tammi@tuni.fi)

Organisaation työhyvinvointiin vaikuttavilla tekijöillä on yhteys tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen. Menestyvissä organisaatioissa työntekijät voivat ratkaista työhönsä liittyviä ongelmia ja haasteita, saavat vastuuta, osallistuvat päätöksentekoon, tuntevat organisaation toimintaperiaatteet ja tavoitteet, roolit ovat selkeitä suhteessa tavoitteisiin ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja johtaa sitä. Työryhmään ovat tervetulleita laaja-alaisesti työhyvinvoinnin kehittämistä käsittelevät esitykset.

3. Johtaminen, koordinaattori Kalle Pajunen (kalle.pajunen@tuni.fi)

Organisaatioiden johtamisella on tärkeä rooli sekä nykypäivän että tulevaisuuden työelämässä. Työn ja työelämän muuttuessa myös johtaminen muuttuu ja odotukset organisaatioiden vastuulliselle toiminnalle kasvavat. Kun toimintaympäristön epävarmuus lisääntyy, muutosvauhti kasvaa ja työtahti tiivistyy, vastuullisuus ja eettiset näkökulmat korostuvat. Työryhmään ovat tervetulleita erilaisia lähestymistapoja edustavat esitykset. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi julkisen tai yksityisen sektorin näkökulmasta sekä erilaisia tutkimusmetodeja hyödyntäen.

4. Avoin ryhmä, koordinaattorit Tuija Koivunen ja Tiina Saari (tuija.koivunen@tuni.fi)

Työryhmään ovat tervetulleita kaikki työelämän tutkimuksen esittelyt, jotka eivät löydä paikkaansa muista työryhmistä.

Tärkeitä päivämääriä: Abstraktien jättäminen 15.5. mennessä.

Lisää tietoa: harri.melin@tuni.fi. Ilmoittautuminen alkaa 15.5.

Vastaa