Työelämän tutkimus -lehden teema 2015: Suomen työmarkkinoiden rakenteet,instituutiot ja toiminta (abstraktit 31.12.2014 mennessä)

Päivitetty 03/12/2014 Ajankohtaista
Jaa verkossa

Työelämän tutkimus -lehden teema 2015 –

KIRJOITUSKUTSU

Työmarkkinoiden sosiaalitieteellisellä tutkimuksella on Suomessa varsin pitkä ja maineikas perinne. Sen kattavuus on ulottunut työmarkkinoiden sääntelystä ja sopimustoiminnasta, vallan ja taloudellisen demokratian kysymyksistä tasa-arvoon ja työelämän sukupuolistaviin suhteisiin. Myös talouden rakennemuutokset, työmarkkinoiden lohkoutuminen, paikalliset työmarkkinat yhdessä työttömyyden ja työvoimapolitiikan kanssa ovat osa tätä tutkimusperinnettä. Kaikilla näillä aloilla Suomessa on itsenäistä tutkimusta, jolla on ollut yhteiskunnallista merkitystä (työvoima-, koulutus- ja hyvinvointipolitiikka) mutta myös teoreettisesti (työmarkkinoiden sosiologinen teoria, työmarkkinoiden ja instituutioiden väliset suhteet).

Työelämän tutkimus – Arebstlivsforksning lehti haluaa teemanumeron kautta koota yhteen tämän alan tuoretta tutkimusta ja keskustelua. Tutkimuskohteena kysymys työmarkkinoiden rakenteistumisesta ja toiminnasta aukeaa monen tieteenalan suuntaan. Monitieteellisenä julkaisuna lehti haluaa myös virittää dialogia perinteistä tulevien lähestymistapojen kanssa. Teemanumeron artikkelit käyvät läpi normaalin vertaisarviointiprosessin. Lisäksi julkaisemme kirja-arvioita, puheenvuoroja ja katsauksia.

Työelämän tutkimus – lehden teemanumeron tavoitteena on kartoittaa työmarkkinatutkimuksen nykytilaa. Kysymme muun muassa:

  • Millaisin teemoin, aineistoin ja teorioin työmarkkinoita ja niiden toimintaa ollaan tutkimassa?
  • Miten työelämän valtasuhteita ja eri toimijoiden asemaa tutkimuksessa käsitteellistetään?
  • Miten työmarkkinoiden, talouden, instituutioiden ja yhteiskunnan sosiaalisen muutoksen väliset suhteet hahmottuvat?
  • Miten sosiaaliset riskit jakaantuvat ja miten niitä puskuroidaan nyt kun talous-, instituutiot ja ihmisten liikkuvuuskin ovat tulleet globaalisti liikkuviksi.
  • Millaiseen suuntaan on ylipäätään kehittynyt teoreettisen ja konkreettisen työelämän tutkimuksen suhteet ja mistä tutkimus ammentaa teoreettiset lähtökohtansa.

Kaikki nämä kysymykset ovat tärkeitä nyt kun kansalliset taloudet, työmarkkinat ja politiikka ovat entistä selvemmin sidoksissa kansainväliseen kehitykseen.

Lähetä artikkelin työotsikko ja lyhyt kuvaus artikkelin sisällöstä (ns. laajennettu abstrakti) sähköpostin liitetiedostona 31.12.2014 mennessä osoitteeseen: mia.tammelin@jyu.fi

Lisätietoja ja tiedustelut teemanumeron päätoimittajat:

Pertti Koistinen & Antti Saloniemi & Jari Vainiomäki & Mia Tammelin