Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning

Työelämän tutkimus -lehti julkaisee suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita, katsauksia ja puheenvuoroja, kirja-arvioita ja lektioita. Artikkelit käyvät läpi tieteellisen vertaisarviontiprosessin (double blind review). Katsausten ja kirja-arvioiden julkaisemisesta päättää lehden toimitus päätoimittajan johdolla. Tarkempaa tietoa vertaisarvionnista on saatavilla Tieteellisten seurain valtuuskunnan sivuilta.

Käsikirjoitukset toimitetaan journal.fi-palvelun kautta:

https://journal.fi/tyoelamantutkimus/about/submissions

HUOM: Teemanumeroon ”Reilu, toimeentuloon riittävä ja palkitseva työ” aiotut kirjoitukset toimitetaan suoraan vieraileville päätoimittajille Arja Haapakorvelle (arja.haapakorpi@tuni.fi) ja Marjo Ylhäiselle (marjo.ylhainen@uef.fi), ei siis journal.fi-järjestelmän kautta.

Artikkelikäsikirjoitus tulee toimittaa arvioitavaksi sellaisessa muodossa, ettei kirjoittaja ole siitä tunnistettavissa. Kirjoittajan/kaikkien kirjoittajien tiedot ilmoitetaan kirjoittajatietolomakkeella.

Käsikirjoitukset, jotka lähetetään lehteen arvioitavaksi, ei tule olla arviontiprosessissa tai julkaistu missään muussa tieteellisessä julkaisussa. Tutkimusraportteihin ja laajempiin tutkimusprojekteihin perustuvissa artikkelikäsikirjoituksissa on tuotava ilmi mitä muuta samasta aineistosta on jo julkaistu.

Seuraavassa kuvataan tarkemmin eri julkaisutyyppejä.

ARTIKKELI

Artikkelikäsikirjoitus voi olla luonteeltaan empiirinen, teoreettinen tai katsaus. Artikkelin suositeltava pituus on noin 4000–6000 sanaa (sis. abstraktin tekstin, lähteet, kuviot ja taulukot). Kaikki artikkelit käyvät läpi tieteellisten artikkeleiden vertaisarviointiprosessin.Siksi artikkelitarjoukset on lähetettävä toimitukselle anonymisoituina.

• Artikkelissa tulee olla suomen- ja englanninkielinen abstrakti (otsikon alla, pituus 100–150 sanaa). Abstraktin tulee olla yhden tekstikappaleen mittainen tiivistys artikkelin sisällöstä. Sen tulee seurata artikkelin rakennetta; siinä tulee ilmetä artikkelin aihepiiri, tutkimuskysymys, käytetty aineisto, menetelmälliset, käsitteelliset ja teoreettiset välineet sekä keskeiset tulokset. Julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelikäsikirjoitusten englanninkieliset abstraktit lähetetään kielentarkastettavaksi.
• Tieteellisissä artikkeleissa edellytetään sitä, että artikkelissa kuvataan riittävästi tutkimuksen teoreettista taustaa (ml. aiempi tutkimus, keskeiset käsitteet) ja keskustellaan mm. siitä, mikä on tämän tutkimuksen merkitys aihepiirin tutkimukselle. Empiirisissä artikkeleissa kuvataan käytettyä aineistoa ja menetelmiä.
• Tekstin ylimääräisiä muotoiluja tulee välttää. Kaikki teksti aloitetaan suoraan vasemmasta reunasta ilman sisennyksiä. Ainoastaan vasen reuna tasataan. Tummennusta ei käytetä ja kursiivia tulee käyttää säästeliäästi. Käsikirjoitukset kirjoitetaan 1,5 rivivälillä. Pakollista rivinvaihtoa käytetään vain tekstikappaleiden lopussa. Tekstikappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi.
• Taulukoita ja kuvioita käytetään harkiten ja niiden olla ymmärrettäviä itsessään sekä tuoda lisäarvoa tekstille. Tekstin sisällä tulee viitata taulukkoon/kuvioon. Taulukoiden ja kuvioiden paikka merkitään käsikirjoitukseen:  <kuvio 1 tähän>. Kuviot ja taulukot numeroidaan ja otsikoidaan: ”Kuvio 1. Sisältöä kuvaava otsikko.” Taulukot on tehtävä Wordin taulukkotoiminnolla ja kuviot mahdollisuuksien mukaan Excelillä. Kaikki kuviot ja taulukot toimitetaan tekstin loppuun liitettynä. Julkaistavien artikkeleiden kuvioista pyydetään myös excel-muotoinen tiedosto taittoa varten.
• Viitteitä tulee käyttää tekstin sisällä mahdollisimman vähän. Alaviitteiden sijasta käytetään loppuviitteitä.
• Tekstin selkeyteen, sujuvuuteen ja johdonmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Toimitussihteeri, toimittaja ja päätoimittaja toimittavat julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkeleiden tekstiä yhdessä artikkeleiden kirjoittajien kanssa siten, että tekstien keskeiset käsitteet ja lähestymistavat sopivat monitieteiselle lukijakunnalle.

KATSAUKSIA JA PUHEENVUOROJA

Katsausten ja puheenvuorojen enimmäispituus on 3000 sanaa, sis. taulukot ja kuviot ja lähteet. Kirjoituksessa esitellään jokin mielenkiintoinen ja ajankohtainen työelämän tutkimusta koskeva teema/aihe/tutkimustulos. Tyylilaji voi olla kantaaottava ja kriittinen, mutta oma keskustelu tulee liittää ajankohtaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Omien ajatusten tukena käytetään lähteitä (ks. viittausohjeet).

LEKTIOT

Lektioiden enimmäispituus on 1500 sanaa. Kirjoituksessa esitellään väitöskirjan keskeisin tieteellinen ja käytännöllinen anti työelämän tutkimuksen näkökulmasta käsin. Lektioissa ei julkaista kuvioita tai taulukoita. Lektioissa toivotaan käytettävän lähteitä ja mukaan liitetään lähdeluettelo (ks. viittausohjeet).

KIRJA-ARVIOT

Kirja-arvioiden enimmäispituus on 1000 sanaa. Kirja-arvioilla on sisällöllinen otsikko. Arvioiduista kirjoista ilmoitetaan (tässä järjestyksessä): Kirjoittaja(t), kirjan nimi, painopaikka, kustantaja, vuosiluku, kirjan sivujen lukumäärä.

Viittausohjeet

Kaikissa (paitsi kirja-arvioissa) käytetään tekstin sisäisiä viittauksia. Lähdeviitteet merkitään sulkeisiin (Ahonen 2000, 35; Ahonen & Bergström 2002, 50). Jos halutaan korostaa tekijää ja viittaus on tekstin keskellä, viitataan: Alvessonin (1990) mukaan…

Kirjallisuusluettelo liitetään artikkelin loppuun otsikolla Kirjallisuus ja sen laatimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (ks. esimerkit alla). Lähteistä ilmoitetaan (tässä järjestyksessä): Kirjoittaja(t), vuosiluku (suluissa), kirjan tai artikkelin nimi, painopaikka ja julkaisija. Jos viitattu artikkeli on ilmestynyt sähköisesti (”published ahead of print”), mutta odottaa vielä sivunumerointia ja lehden painetun version numeroon sijoittamista, se merkitään tekstiin vuosiluvun kanssa ja lähdeluetteloon: ilmestynyt päivämäärä, doi-numero. Mikäli viitattu julkaisu on vielä kokonaan ilmestymättä, mutta hyväksytty, merkitään sekä tekstiin että lähdeluetteloon (painossa).

Internet-lähteistä tulee ilmoittaa tekijän, vuosiluvun (suluissa) ja artikkelin nimen lisäksi täydellinen internet-osoite sekä päivämäärä, jolloin teksti on internetistä luettu.

Artikkelit

Böckerman, P. & Vainiomäki, J. (2014) Kutistuuko keskiluokka Suomessa? Talous & Yhteiskunta 42 (1), 40–47.

Winterton, J. (2006) Social dialogue and vocational training in Europe. Are we witnessing the emergence of a European model? Journal of European Industrial Training 30 (1), 65–76.
Timming, A. (2017) Body art as branded labour: At the intersection of employee selection and relationship marketing. Human relations, ilmestynyt 7.1.2017. DOI: 10.1177/0018726716681654.

Kirjat ja monografiat

Alapuro, R. (1988) State and Revolution in Finland. Berkeley: University of California Press.

Kinnunen, M. & Korvajärvi, P. (1996) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Tampere: Vastapaino.

Lahti, M. (2015) Communicating interculturality in the workplace. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 262.

Artikkelit toimitetuissa teoksissa

Gerhard, U. (2005) Mothers between individualization and institutions: cultural images of welfare policy. Teoksessa U. Gerhard, T. Knijn & A. Weckwert (toim.) Working mothers in Europe. A comparison of policies and practices. Cheltenham: Edward Elgar, 18–40.

Elektroniset lähteet

Työ- ja elinkeinoministeriö (2011) Työnvälityksen vuositilastot 2010. [online]. <URL:http://www.tem.fi/files/29625/2_Tilastotiedote_2011.pdf>. Luettu 13.1.2017.

Lisätietoja lähteiden merkitsemisestä ja muita kirjoitusohjeita voi katsoa esim. seuraavasta teoksesta:
Hirsjärvi S., Remes P. & Sajavaara P. 2008 (tai uudempi). Tutki ja kirjoita. Helsinki:Tammi.

Muuta huomioitavaa

Kirjoituspalkkioita ei ole mahdollista maksaa. Artikkelin kirjoittajat saavat kolme ja katsauksen kirjoittajat kaksi kappaletta, ja kirja-arvioiden kirjoittajat yhden kappaleen kyseisen lehden numeroa.

Lehden koko aineisto julkaistaan journal.fi-alustassa.

Työelämän tutkimus -lehden kirjoituskäytännöt ja ajankohtaiset ohjeet voi tarkistaa lehden tuoreimmasta numerosta. Kaikissa epäselvissä tapauksissa pyydetään kääntymään toimitussihteeri Tiina Sihdon puoleen.

Författarinstruktion

Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning

Tidskriften publicerar artiklar, översikter och bokrecensioner. En lämplig längd för ett artikelmanus är 4000-6000, medan översiktmanus bör vara 2000-3000 ord långa. Bokrecensionerna bör inte överstiga 1000 ord. Artiklar genomgår en peer review -granskning, medan redaktionen bestämmer om publikationen av andra text.

Referenslista

En referenslista bifogas till manuskriptets slut, och den bör motsvara de här exemplen:

(Böcker)
Kinnunen, M. & Korvajärvi, P. (red) (1996). Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Tammerfors: Vastapaino.

(Samlingsverk)
Virkki, T. (2004). Työelämän haavoittamat. I E. Jokinen, M. Kaskisaari & M. Husso (red) Ruumis töihin. Käsite ja käytäntö. (s. 218–239). Tammerfors: Vastapaino.

(Tidskriftsartiklar)
Morrison, E.W. & Robinson, S.L. (1997). When employees feel betrayed: a model of how psychological contract violation develops. Academy of Management Review, 22, 226–256.

Författaren bör ange följande information för en presentation: Namn, akademisk titel, yrkesbeteckning och arbetsgivare / anslutning. Författaren bör även bifoga fullständig kontaktinformation.

Lehden tilaaminen

Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning

Lehden voi tilata liittymällä yhdistyksen jäseneksi tai tilaamalla lehden ilman jäsenyyttä. Tilaushinnat ovat:

Vuoden jäsenmaksu 40 €
Perustutkinto-opiskelijoiden jäsenmaksu 20 €
Lehden tilaus ilman jäsenyyttä 45 €

Liittyäksesi jäseneksi tai tilataksesi Työelämän tutkimus -lehden, ota yhteyttä jäsensihteeri Hanne Vesalaan, ja ilmoita seuraavat tiedot: nimi, postiosoite (laskutus- ja lehden postitusosoite erikseen jos ne poikkeavat), sähköpostiosoite ja onko kyseessä jäsen/opiskelijajäsen/lehdentilaus.

Kun olet ilmoittanut yhteystietoosi, saat laskun. Koska siinä on tilaukseen liittyvä viitenumero, on tärkeää, että maksat laskun perusteella.
Maksunsaaja: Työelämän tutkimusyhdistys ry
Tili: FI72 5713 4520 0115 10
Viestiosaan: jäsenen nimi ja postiosoite